Jalostustoimikunta tiedottaa

Kaikille jäsenille

Jalostustoimikunta keskusteli seuraavista aiheista viime kokouksessaan:

Olemme viime vuosina voineet todeta, että viiriäiskoirapentujen kysyntä Ruotsissa on laskenut, eikä kysyntä Suomessa koskaan ole ollut suurta ollutkaan, joten kysyntä on säilynyt meillä ennallaan. Nartun omistajan tulee huolehtia, että pennuille on mieluiten 5-7 varmaa ostajaa, jotka aikovat ensisijaisesti käyttää hankkimaansa koiraa metsästykseen.

Haluamme kiinnittää huomiotanne suunnitelmallisen jalostuksen tärkeyteen.

Jalostuksen tavoiteohjelmaa laadittaessa on painotettu seuraavia seikkoja: Kennelliitto suosittelee Suomen jalostuskannan turvaamiseksi yhdelle koiralle maksimissaan 5 % jälkeläisiä neljän viimeisen vuoden aikana rekisteröidyistä koiramäärästä. Viiriäiskoiran osalta tämä tarkoittaa sitä, että jokaisella viiriäiskoiralla tällä hetkellä voi olla maksimissaan 3 jälkeläistä, viimeisten neljän vuoden aikana rekisteröidyn koiramäärän ollessa 62 yksilöä. Tavoitteena siis on, että niin kauan kun viiriäiskoirien määrä maassamme pysyy näin alhaisena, yksi koira tuottaisi elinaikanaa vain 1-2 pentuetta. Jopa tämä määrä on yläkanttiin. Yksi nykyisistä tavoitteista on jalostuspohjan laajentaminen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että paritukseen tulisi etsiä uutta verta uusista sukulinjoista. Siispä sen lisäksi, että huolehditaan etteivät koirat ole sukua keskenään, tulisi selvittää löytyisikö sellaista sukulinjaa jota ei ole käytetty aikaisemmin, esim. tuontikoiria Ruotsista tai Saksasta.

Niille uroskoirien omistajille, jotka harkitsevat koiransa käyttämistä jalostukseen haluamme sanoa: tarkastelkaa siitoskoiria kriittisesti. Ovatko nartut rodulle ominaisia ja onko niillä ominaisuuksia joita kannattaa jalostaa eteenpäin? Ovatko ne terveitä? Onko niillä koe- ja näyttelytuloksia?

Hyvän uroksen kohdalla on syytä olla erityisen kriittinen, kun kyseessä on niinkin pieni rotu kuin viiriäiskoira. Jos samaa urosta on käytetty jo useita kertoja, ei ole aiheellista käyttää sitä jalostukseen enempää. Mikäli urosta käytetään ”huonojen” narttujen paritukseen, jälkeläiset ovat mitä ovat, eivätkä anna urokselle sitä kunniaa mikä sille kuuluisi.

Haluamme myös muistuttaa teitä siitä, että jalostukseen saa käyttää vain ja ainoastaan terveitä koiria. Sen lisäksi että lonkat, kyynärpäät ja silmät täyttävät annetut vaatimukset, jokaisen omistajan kertoa rehellisesti koiransa terveydentilasta. Rodussa on perinnöllisiä ongelmia, joita ei haluta levittää. Esimerkiksi allergiat, paukkuarkuus sekä muutamia muita rodulle epätyypillisiä ominaisuuksia. Jalostuksen ajatuksenahan on kehittää rotua parempaan suuntaan hyviä koiria hyödyntäen. Monet sairauksista ilmenevät vasta aikuisiällä, yli 3 vuoden iässä. Esimerkiksi Ruotsin rotujärjestö suosittelee, ettei koiraa käytetä jalostukseen ennen kuin se on saavuttanut 3 vuoden iän.

Fyysisen terveyden lisäksi on tärkeää saada koiralle tulos metsästyskokeesta. Näin saamme kerättyä tietoa rodun tasosta maassamme, mutta erityisesti jalostuskoiran omistajille oman koiran metsästysominaisuuksien tunteminen on ensiarvoisen tärkeää. Kerho on vuosikokouksessaan yksimielisesti päättänyt, että kerhon suosittelemilla jalostuskoirilla on oltava hyväksytty NUO/ALO ja niiden on täytettävä terveysvaatimukset (HD A, B tai C (C-lonkat omaava koira on yhdistettävä A- tai B-tuloksen omaavaan koiraan), AD-0 sekä olla vapaita perinnöllisistä silmäsairauksista).

Viiriäiskoira on metsästyskoirarotu, jota tulee ensisijaisesti jalostaa metsästysominaisuuksien pohjalta, huomioiden kuitenkin koiran fyysinen ja henkinen terveys. Objektiivinen ja pöytäkirjaan kirjattu arvio koirasta voidaan saada nyt hyväksyttyjen virallisten metsästyskokeiden kautta.

terveisin

Jalostustoimikunta